Termipankki - Hyötyä vai resurssien haaskausta?

11.09.2017

Kääntäessäni 90-luvulla korealaisten kryptiseksi englanniksi (?) kääntämiä CAD/CAM-koneistuskeskusten ohjelmointi- ja käyttöoppaita suomeksi, päädyin lopulta konsultoimaan asiakasfirman toimitusjohtajaa ja laadimme sanastoa eli eräänlaista termipankkia sitä mukaa, kun erikoisia termejä tuli vastaan. Tekniikan ja kaupan suursanakirjoista ei ollut apua kuin osittain. Nykyisistä verkkosanastoista olisi voinut löytyä apu, mutta luulenpa silti laatimani sanaston olevan heillä käytössä vielä tänäkin päivänä.

Mikä sitten on termipankki? Yksinkertaistetusti sanottuna erikoisalan sanakirja. Raja sanakirjojen, tietosanakirjojen ja termipankkien välillä vain on nykyään hämärtynyt yhä uusien verkkopohjaisten sovellusten yleistyessä ja kehittyessä.

Kun organisaatiossa harkitaan termipankin perustamista, on ensimmäinen kysymys tietysti se, tarvitaanko sitä oikeasti? Jotta tähän löytyisi vastaus, on syytä pohtia seuraavaa: Onko dokumentaatiossa epäyhtenäisyyttä? Käytetäänkö eri puolilla organisaatiota samasta käsitteestä eri termiä? Väännetäänkö neukkareissa yhä uudelleen samoista termeistä kättä vailla auktoriteettia, jonka puoleen kääntyä? Vaikeuttaako huonosti mietitty terminologia dokumenttienne luettavuutta tai vaikuttaako se asiakkaille välittämäänne yrityskuvaan? Hukataanko oikean termin etsimisessä nykyisillä työkaluilla kohtuuttomasti aikaa? NMP:llä ollessani muistan erään kerran pähkäilleemme, miten vakuuttaa päättäjät siitä, että sekä kuvien että videoiden katseluun tarkoitettu ohjelma olisi edelleen syytä olla nimeltään 'Gallery' ennemmin kuin 'Photos'. :)

Jokaisessa organisaatiossa on ensin myös selvitettävä tarvittavan sanastotyön määrä ja laatu. Minkä tyyppiseen käyttöön termityökalu tulee ja ketkä sitä käyttävät? Onko käyttäjiä riittävästi ja riittävän laajalla alueella organisaatiossa, jotta merkittäviä kustannussäästöjä syntyisi? On myös hyvä muistaa, ettei termipankki tule valmiina vaan sen luominen voi olla jopa vuosien projekti, joka toki voi käyttötarpeesta riippuen maksaa itsensä takaisin kohtuullisen piankin. Suunnitteluvaiheessa on myös selvitettävä, missä määrin räätälöintiä oma termipankki vaatii, jotta saataisiin paras hyötysuhde verrattuna tarjolla oleviin ilmaisiin julkisiin verkkopalveluihin ja muihin organisaatiolla jo olemassa oleviin resursseihin. On siis myös määriteltävä, mitä vaatimuksia valittavaan termiohjelmistoon kohdistuu. Soveltuuko organisaationne käyttöön paremmin tutkimustyöhön kuin käännöstyöhän optimoitu työkalu? Jos käyttäjät kuuluvat molempiin em. työryhmistä, mukautuuko ohjelmisto riittävästi molempien ryhmien tarpeisiin? Lisäarvoa päivittäisten rutiinien sujuvuuteen tuo myös integrointi olemassa oleviin työkaluihin, josta yhtenä esimerkkinä EuroTermBankin Microsoft Word -laajennus.

Yksi termipankin hankinnan keskeisimmistä tavoitteista on yhtenäistää ja standardoida terminologiaa. Jos päämääränä on terminologisen laadun nosto, ei tämä saa tapahtua yhtenäistämisen kustannuksella. Laatua ei siis saa ymmärtää monimutkaisuuden ja korukielisyyden kautta, mikä saattaisi mm. vaikeuttaa lokalisointia. Yhtenäistämiseen keskeisesti liittyvä asia on yksiselitteisyys. Yksiselitteisyys on usein termipankeissa haastava päämäärä, mutta siihen on mahdollisuuksien mukaan yritettävä pyrkiä. Yhtenäisyydellä taas on monia myönteisiä seurauksia: Jos käytettävä terminologia on johdonmukaista ja yhtenäistä, niin tuotteesta muodostuu laadukas vaikutelma ja tuotantoprosessin eri vaiheissa päästään kustannussäästöihin esimerkiksi muokattaessa tuotetta eri markkinaalueelle. Erittäin tärkeää terminologinen yhtenäisyys on turvateksteissä, joissa epäselvä terminologia voi aiheuttaa turvallisuusriskin.

Seija Suonuutin Terminfon artikkelissa "Sanastotyön alkutaipale: perusteet hyvälle sanastotyön aloitukselle" siteeraamien raporttien mukaan ovat eri yritysten säästöt termipankin hankinnan jälkeen tyypillisesti noin  20 prosenttia ja minimissäänkin 7 prosenttia.

Verkkotarjonta ja ohjelmistot

Viime vuosina on EU:n alueelle syntynyt useampia erikoissanastojen termipankkiprojekteja, jotka saattavat sellaisenaan riittää joidenkin organisaatioiden tarpeisiin. Esimerkkeinä näistä IATE, EuroTermBank ja linkkejä sanastoihin sisältävä NordTerm. Kotimaisia vastineita ovat Sanastokeskuksen projekti ja valtioneuvoston monialainen VALTER. Lukemattomista muista sanastoista ja hakukoneista (2lingual, Dante, Dicts.info, Glosbe, Kamusi, Memidex, Professor Word, OneLook jne.) yksi mainitsemisen arvoinen on MagiSearch, joka näyttää hakutulokset 16:lta eri hakukoneelta. Yksi näistä on Glosbe, joka taas on erinomainen esimerkki kontekstin hyödyntämisestä oikean termin valinnassa.

Verkkopohjaiset termipankkien luomiseen tarkoitetut sovellukset ovat kohtuullisen monipuolisia, mutta hintavia. Suurin osa kuten WebTerm ja SDL MultiTerm Online pohjautuvat käännöstoimistojen tarpeisiin. Tanskalainen I-Term saattaa olla hieman yleiskäyttöisempi, koska ei ainakaan tule käännösmuistien valmistajilta kuten kaksi edellämainittua.

Päädytään terminologian hallinnassa sitten räätälöityyn omaan järjestelmään tai olemassaoleviin verkkoratkaisuihin, on ratkaisuun päädyttävä huolellisen suunnittelun ja tarveharkinnan kautta.

Teksti: Timo Laaksosaari

Like (4) 

Lisää uusi kommentti

Latauslinkki lähetetään sähköpostiin

Yhteystiedot

Käytössäsi lähes 300 asiantuntijan osaaminen

Lue meistä