Hyvät ideat kannattaa suojata

01.12.2017

Hyvät keksinnöt ovat rahan arvoista omaisuutta. Hyvät ja uudet ideat kannattaa siis suojata. Keksintöjen suojaamista varten kannattaa laatia suunnitelma ja jopa strategia. Tässä muutamia asioita, joita siinä on hyvä ottaa huomioon.

Aivan aluksi pitää huolehtia, että projekteissa syntyvät keksinnöt jäävät sen osapuolen haltuun ja omaisuudeksi, jolle ne kuuluvat. Tämä voidaan varmistaa mukana olevien organisaatioiden välisillä sopimuksilla. Samassa yhteydessä sovitaan, ettei keskeneriäsistä ideoista anneta tietoa niille, joille se ei kuulu. Vaikka salassapito projektiryhmän kesken on yksinkertaista, joudutaan usein käyttämään ulkopuolisia asiantuntijoita tai protovalmistajia. Salassapitosopimis on tarpeen, jos keksinnöstä joudutaan paljastamaan oleellisia asioita ennen sen suojaamista.

Dokumentoi ideat

Yllättävän vaikeaa on työryhmässä jälkeenpäin muistaa tarkasti, kuka minkäkin idean ensimmäisenä keksi. Vaikka ideoiden syntyhetkellä asia on selvä, ei se enää muutaman kuukauden jälkeen olekaan niin yksinkertaista. Usein samankaltaisia ideoita syntyy useamman henkilön päässä yhtä aikaa. Ja niitä yhdistellään, kommentoidaan ja jatkokehitetään. Hetken päästä kukaan ei muista, kuinka se nyt menikään. Tähän on yksinkertaisena ratkaisuna dokumentoida jokainen idea keksimisen hetkellä. Helpointa on käyttää esim. A4-arkkia, johon jokainen idea kuvataan piirroksen ja parin sanan avulla. Arkin reunassa oleva päivämäärä ja keksijän nimi on myöhemmin helppo todeta. Arkit on helppo skannata ja tallentaa sähköisesti. Vaikka keksintö ei johtaisi patenttiin, niin on hienoa, että kunnia keksinnöstä voidaan antaa sille, jolle se kuuluu.

Työntekijällä on oikeus keksintöön

Projektin aikana on tärkeätä pyrkiä tunnistamaan ne keksinnöt, jotka kannattaisi suojata. Tätä varten on luotava toimintamalli. Prosessin lähtökohtana on keksintöilmoituslomake, joka täytetään ja toimitetaan vastuulliselle henkilölle. Keksintöilmoitusmenettelyllä on kaksi tärkeätä tavoitetta. Ensimmäinen on tietysti se, että näin patenttihakemus tai mallisuojausprosessi saadaan käyntiin. Toinen merkittävä tavoite on varmistaa työntekijän oikeus keksintöön. Suomessa on voimassa työsuhdekeksintölaki, joka takaa työntekijälle korvauksen työnantajan patentoimiin keksintöihin. Tämä edellyttää, että työntekijä ilmoittaa tekemästään keksinnöstä. Ilmoittaminen on lain mukaan työntekijän velvollisuus. Jos keksintö johtaa patenttiin, on työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle korvaus keksinnöstä. Korvausvelvollisuus on työnantajalla myös niissä tapauksissa, joissa työnantaja tekee konsulttina suunnittelua asiakkailleen. Korvausvelvoite voidaan siirtää sopimuksella asiakkaalle, koska hänen hyödykseenhän keksintökin jää.

Patentti, hyödyllisyysmalli vai mallisuoja?

Kun on päätetty suojata jokin keksintö, pitää valita suojausmuoto. Patentti, hyödyllisyysmalli vai mallisuoja? Valinnan tekemisessä kannattaa hyödyntää asiantuntijoita. Samoin kannattaa teettää patenttihakemus asiantuntijalla. Patentti on suojista raskain ja sen hakeminen vie aikaa. Patenttia haettaessa tekee viranomainen selvityksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei vastaavaa keksintöä ole patentoitu missään muualla. Eli että se on varmasti uusi idea. Selvitys eli patentin käsittelyaika vie aikaa jopa muutaman vuoden. Joskus yritykset vaativat konsulttia vastaamaan siitä, että jokainen idea varmasti on sellainen mitä ei ole missään suojattu. Vaikka mahdotontahan se on tietää ilman vuosien tutkimista. Patenttitietokantoja kannattaa silti joskus selata. Niistä saa selville melko helposti minkälaisia ideoita on patentoitu.

Patentti on raskas menetelmä ja vaatii uutuusarvon, mutta mallisuoja on vastaavasti helppo ja nopea. Koko Euroopan laajuisen mallisuoja saa helposti täyttämällä netissä lomakkeen, lisäämällä kuvat ja maksamalla 350 €. Suojauksella voidaan varmistaa, että hyvää muotoilua ei aivan helposti kopioida.

Haasteellisinta on suojata keksinnöt, joihin ei liity mitään patentoitavaa tai mallisuojattavaa. Innovatiiviset palvelut tai toimintamallit kuuluvat tähän joukkoon. Niitä voidaan suojata esimerkiksi tekemällä niistä tarpeeksi ”oman näköisiä” ja omaan brändiin liittyviä. Kun asiakas liittää kyseisen palvelun tiettyyn yritykseen, ei muiden kannata lähteä sitä sellaisenaan kopioimaan. Vahva ilme, suojattu tavaramerkki ja grafiikat ovat tässä hyvänä tukena.

Viimeisenä tarkistuksena ennen tuotteen julkistamista kannattaa varmistaa, että tuote vastaa siitä tehtyä patenttihakemusta. Joskus käykin niin, että matkan varrella keksitään vielä vähän parempi ratkaisu, eikä patenttihakemus enää vastaa lopullista ratkaisua. Siksi on hyvä tarkistaa tilanne ennen kuin on liian myöhäistä.

Teksti: Hannu Havusto

Like (5) 

Lisää uusi kommentti

Latauslinkki lähetetään sähköpostiin

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Käytössäsi lähes 300 asiantuntijan osaaminen

Lue meistä